Kunnianhimoinen Team Finland -hanke ei ole toistaiseksi lunastanut odotuksia

Team Finland perustettiin neljä vuotta sitten auttamaan suomalaisia yrityksiä kansainvälistymisessä ja helpottamaan palveluiden löytämistä. Aiemmin eri ministeriöiden ja toimijoiden alla olevat valtiorahoitteiset kansainvälistymispalvelut löytyvät nyt yhdestä osoitteesta ja ovat yrittäjälle helpommin lähestyttäviä. Mukaan lähtivät mm. ulkoministeriö, Finpro ja Tekes. Julkisrahoitteisia palveluita oli kritisoitu hajanaisiksi ja siiloutuneiksi. Toimintasuositusten kärjessä olikin ehdotus ns. ”yhden luukun” -periaate sekä yrityslähtöisyys ja rahoitusinstrumenttien kehittäminen.

Team Finland lanseerattiin juhlallisesti Finlandia-talossa, jonne kokoontui 1 400 pk-yritysten  liike-elämän ja järjestöjen edustajaa keskustelemaan siitä, minkälaisia kansainvälistymispalveluita tulevaisuudessa tarvitaan. Puheenvuorojen perusteella asiantuntijoita palkattiin ja keskitettiin. Luotiin Team Finland -strategia, slogan ja arvot, joita kaikkia kansainvälistymisen parissa työskentelevät valtionhallinnon työntekijät sitoutuivat noudattamaan työssään. Eniten uudistukseen panostettiin luonnollisesti työ- ja elinkeinoministeriössä sekä ulkoministeriössä, jonka myötä mm. Suomen suurlähetystöt maailmalla alkoivat toimia ns. Team Finland -hengessä ja kehittää yhteistyötään.

Tänä syksynä Team Finlandin toimintaa arvioitiin uudelleen ja todettiin, että tavoitteet eivät ole täyttyneet. Organisaatioiden tarjoamat palvelut ovat yhtä kankeasti saatavilla, eikä kaikkia asioita saa vieläkään hoidettua kerralla yhdessä paikassa. Parhaiten Team Finlandin ovat saaneet toimimaan ulkomailla toimivat pienet tiimit, jotka ovat tiivistäneet yhteistyötään. Team Finlandin johtoryhmän Jorma Korhonen kertoo, että painopistettä on pyritty siirtämään vastaamaan paremmin yritysten tarpeita. Hänen mukaansa yhteistyötä on onnistuttu kehittämään ja yhteen hiileen puhaltamista vahvistamaan.

2568

Team Finland sai osin alkunsa siitä, että huolimatta merkittävästä panostuksesta tutkimus- ja kehitystyöhön Suomi pärjää kansainvälisillä markkinoilla verrattain huonosti. Suomen bruttokansantuotteesta käytetään noin 3,5 prosenttia tämän työn rahoittamiseen ja vaikka summa on kansainvälisesti vertailtuna mittava, panostus ei näy tuloksissa. Vienti ei vedä ja Suomi ei saa houkuteltua ulkomaisia investointeja.

Yksi ongelmista on, että Team Finlandin kehittely jäi puolitiehen, eikä kyseessä ole edelleenkään yksi yksikkö vaan 16 erillistä, kolmen eri ministeriön alaisuuteen sijoittuvaa yksikköä. Jokaisella yksiköllä on vieläkin oma erillinen tehtävänsä, budjettinsa, virkavastuunsa, organisaationsa ja johtamismallinsa. Toimintaa koordinoi valtioneuvoston kanslia. Kokonaisuudella ei ole yhteistä budjettia eikä yhtäkään yhteistä työntekijää. Tietoa ei ole mahdollista saada keskitetysti. Team Finlandin viestintäpäällikkö Mari-Kaisa Brander sanoo, että ainakin yhteinen tavoite ”yhdestä luukusta” on jossain määrin onnistunut. Haasteita Team Finlandille asettavat eri hallinnonalojen selkeät rajat ja reviirien mustasukkainen vahtiminen. Myöskään budjeteista ei ole helppo löytää tietoa.

Yrityksille suunnatun sähköisen kyselyn mukaan yritykset ovat kuitenkin olleet pääosin tyytyväisiä palveluihin. Kasvuohjelmat keräsivät kuitenkin kritiikkiä. Kasvuohjelmien on tarkoitus tarjota kansainvälistyville yrityksille näkyvyyttä kohdemarkkinoilla, ajankohtaista tietoa kohdemaan markkinatilanteesta, löytää sopivia kontakteja kohdemaasta ja tukea tiedonvaihdossa ja yhteistyössä muiden saman alan yritysten kanssa. Tulosraporttien mukaan kasvuohjelmat ovatkin onnistuneet lisäämään yhteistyötä eri Team Finland -toimijoiden välillä, mutta tavoitteena ollutta yrityslähtöisyyttä joudutaan vielä hakemaan. Jotta vaikuttavuus paranisi, on yhteistyötä edelleen syvennettävä.

27867

Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson myöntää, että Team Finlandin toimintamallit ovat yhä osin kankeita eikä asiakasnäkökulmaa tahdo löytyä. Gustafsson sanoo, että malli on osaltaan luonut tehottomuutta ja lisännyt pohdintaa siitä, käytetäänkö resurssit riittävän tehokkaalla tavalla. Gustafsson suunnittelee tutkivansa huolella Team Finlandin kasvuohjelmat, sillä hän haluaa varmistua siitä että ne tarjoavat tukea oikeille hankkeille. Hänen mukaansa kasvuohjelmat ovat toistaiseksi keskittyneet liikaa projekteihin ja yritykset ovat päässeet julkisen rahoituksen piiriin liian helposti. Hän korostaa, että Team Finlandin tarkoituksena on tukea yrityksiä kansainvälistymisessä niin, että ne pärjäävät maailmalla omin voimin paremmin kuin nykyään ja luottavat vahvuuksiinsa.